PILSU
Pilsu alkaa olemaan jo iäkäs herra, hän on syntynyt 14.06.2001, eli tänä vuonna tuleekin sitten jo
9 vuotta täyteen. Välillä kovinkin äreä ja aggressiivinen, välillä hyvinkin hellyydenkipeä ja
lempeä maatiaiskissapappa on asustellu meillä ihan vauvasta asti. Sen emo ei pitänyt siitä
kunnolla huolta ja me otettiin se hoitoon jo 2 viikon ikäisenä. Joka päivä annettiin maitoa
pienellä ruiskulla ja pikku hiljaa totutettiin normaalin ruoan makuun.
Pilsun elämän suurin vaikuttaja oli Viiru-eno, se opetti Pilsun "kissojen tavoille",
pyydysti Pilsulle hiiriä sen ollessa pieni ja muutenkin piti huolta ja kulki mukana.
Nykyään Pilsu vaan makoilee päivät pitkät, viettää lokoisaa mutta yksinäistä (:'<)
kissanelämää. Kesällä se makoilee terassin pehmustetuilla tuoleilla ja missä
vain varjoa sattuu olemaan. Ruoan saalistamiseen se ei käytä energiaa, koska kenties
älykkyyttään tajuaa ettei sitä turhaan kannata rehkiä kun ruoan saa kuitenkin nenän
alle :D
Pilsu on suureksi osaksi ulkokissa, mutta talvisin se makoilee sisällä,
nukkuen, syöden tai joitakin pieniä aktiviteettejä harrastaen, kuten kynsien
terottelua nojatuoleihin tai raapimispuuhun. Kaivatessaan huomiota Pilsu tunkee tietokoneen
eteen niin että se on pakko huomioida ja rapsutella sitä. Vaikka Pilsu ei niin ihmisystävällinen
yksilö olekkaan, se kaipaa silti seuraa. Kun olin 1½ kuukautta poissa kotoa, se alku ajan
etsi mua ympäri taloa ja sitten kun tulin takasin se oli koko ajan jaloissa ja kiehnäs
mukana ja jopa tuli nukkumaan sisälle, matkavaatekasaan, vaikka se ei kesäsin hirveenä
sisällä muuten oleskele. On se aika rakastavainen<3
Pilsu on myös tarkka reviiristään, se
ei mitä tahansa häntäheikkejä päästä meidän pihalle. Itseasiassa aikalailla ainut kenet
se hyväksy, oli Viiru, ei edes sitä vanhempaa naapurin kissaa päästäny pihalle. Oli kyseessä
sitten kissa tai koira, Pilsu kyllä ajaa ne pois. Kerrankin eräs meidän pihaan eksynyt ajokoira
pakeni Pilsua. Pilsun väitetään olevan koirankokonen, mutta
ei se kyllä oikeesti ole. Ehkä hieman pullukka, mutta ei se nyt koira
sentään!
Kun Pilsu oli pieni, sen lempilelu oli Kurr kurr haukku, koiradonitsi, joka
nyttemmin on aika heikossa kunnossa. Pilsu oli hirmuisen kiintyny siihen, pesi sitä ja puri
sen kuoliaaksi ja taas elvytti henkiin. Jos Kurr kurr haukku katos, niin se ryntäili ympäriinsä
pitäen sellasta "kurr kurr" ääntä :DD
Nykyisin näen Pilsua aina kun käyn kotona ja ikävä sitä on kun en kotona pääse käymään niin usein
kuin haluaisin...
KUVIA: