Nimeni on Kaisa. Olen syntynyt 11.10.1990 elikkä tänä vuonna tulee 20 vuotta (!!! olen vanha) täyteen. Viime keväänä sain valkolakin päähän (mitä en kuvitellut ikinä tapahtuvan), selvisin kuin selvisinkin siis lukiosta. Tällä hetkellä opiskelen media-assistentiksi, joksi sitten reilun vuoden päästä pitäisi valmistua. Sitä ei tiedä mitä sitten sen jälkeen elämä tuo tullessaan, sen näkee sitten.

En ole älyttömän sosiaalinen ihminen mutta ainakin omasta mielestä tulen ihan hyvin toimeen muiden kanssa. En kuitenkaan kaipaa aina hirveää ihmisjoukkoa ympärilleni, voi välillä olla yksinkin tai sitten muutaman ihmisen kanssa. Ajoittain en kuitenkaan kestä yksinäisyyttä ollenkaan, mutta onneksi on poikaystäväni, joka estää yksinäisyyteni suurimman osan ajasta <3 Ilman en tulisi toimeen.

"Virallisia" harrastuksia, mitkä sellaisiksi ikinä lasketaankaan, ei minulta löydy vaan teen paljon asioita fiiliksen pohjalta. Valokuvaan, maalaan, piirrän, kirjoitan, liikun luonnossa, ompelen ja sellaista. Koneellakin istuskelen välillä, on se tietokone kuitenkin aina ollut suuri osa elämää. Assemblyssäkin olen ollut 2 kertaa ja menisin varmaan vieläkin, jos olisi mahdollisuus. Mutta kuitenkin, ikinä en ole kaivannutkaan kunnon harrastusta vaan mielestäni on kivempi tehdä asioita aina silloin kun itse tykkää eikä pakon edessä sen takia että on jostakin maksanut hirveästi tai muuta. Tykkään hirmuisesti luonnosta ja eläimistä, saatan "seota" nähdessäni pihalla jonkun kasvin, mennessäni metsään tai jos vaan aurinko sattuu paistamaan silleen että on niin nättiä ulkona. Myös luonnon eläinten näkeminen saa hyvälle tuulelle ja pelkästään joku linnun laulu keväisin piristää kummasti päivää.

Mielestäni eläinten kiduttaminen ja hyväksikäyttö millään muotoa on väärin, ei ole reilua satuttaa täysin viatonta olentoa! En ymmärrä lihateollisuutta, turkistarhausta tai eläinkokeita. Olenkin vegetaristi ja pyrin muutenkin teoillani ajattelemaan luonnon ja eläinten parasta. On surullista, miten huonoon kuntoon maailma on mennyt ja miten huonosti muita, eläimiä tai ihmisiä, täällä kohdellaan.. :/

Eläinrakkaudestani johtuen otan eläinten kuolemat hirmu raskaasti, jos tiellä kävellessäni näen jonkun kuolleen raukan niin herkästi tulee tippa silmään.. Lemmikkieläinten kuolemat vasta kamalia ovatkin, Tomppaa, Viirua ja Kilpisiä on kova kova ikävä! RIP<3

Ja ulkonäön näkeekin sitten kuvista paremmin, mutta sen verran voinen sanoa, että silmälasit on ollu päässä jo jostakin 5-vuotiaasta asti ja luonnostaan mulla on ihan vaaleat hiukset, mitä nyt olisi tarkoituksena kasvattaa... Ainiin ja pituutta minulle on kertynyt huimat 176 cm, ihan sopivasti siis, yltää kaikkeen ja sillain.

Päivitetty 17.02.2010